4,0 / 5- 4.58 Yhteisön ikäraja
- 19 Arvostin albumia
- 14 Antoi sille 5/5
MC Eiht on yksi niistä lahjakkaista länsirannikon tarinankertojista, joka pystyy maalaamaan eläviä kuvia hustlerin taistelusta tavalla, joka hyppää pois kankaalta. Vaikka hän ei koskaan saavuttanut samaa maineen tasoa kuin jotkut hänen aikalaisensa, kuten Snoop Dogg, Jääkuutio tai tohtori Dre, Comptonin syntyperäinen säilytti merkityksellisyytensä tinkimättä koskaan aitoudestaan vastaamaan mitä tahansa kuuminta tällä hetkellä. Ja hän ei todellakaan ole lakannut huutamasta nyt surullisen kuulustelulausekettaan GEAH! Menace II -seura .
Lähes 25 vuotta myöhemmin Eiht on palannut uudelle puristien albumille, Mihin suuntaan Iz West , mukana muun muassa rapin kiistaton eliitti menneestä ajasta - The Outlawz, The Lady Of Rage, Kurupt, Cypress Hill's B-Real, Xzibit ja Bumpy Knuckles. Kierre? Koko projektin tuottaa aidosti Hip Hop -valaisin DJ Premier, joka tarjoaa biittejä myös kolmella 15 kappaleesta itävaltalaisen beatsmith Brenk Sinatran rinnalla. Vaikka jotkut ihmiset saattavat raapia päätään länsirannikon / itärannikon yhteistyössä, Eihtin ja Preemon välinen suhde juontaa juurensa vuoteen 1992, kun he saivat ensimmäisen kerran tiedon Comptonin Most Wantedin Def Wish II: sta (Remix).
Koko albumin jokainen kappale osoittaa yksiselitteisesti O.G. Yli 40-vuotiaat räppärit voivat sylkeä lyyrisiä luoteja hyvin sen jälkeen, kun monet ovat nopeasti kopioineet parhaansa. Täällä MC: n sananlaskun kestoaikaa ei ole vanhentunut. Pikemminkin suurin osa projektista törmää Preemon klassiseen Hip Hop -elävyyteen, joka on sidottu Eihtin gangsta-rap-herkkyyteen. Sinatran toisinaan synkän ja synkän ääniraidan lisäksi 56 minuutin ponnistus on terve tasapaino Gang Starr -tyylisessä tuotannossa ja nykyaikaisemmissa äänimaisemissa, jotka muistuttavat varhaista Nipsey Husslea.
Lyijy sinkku Edusta näin palaa Eihtin yleisöön samaan hellittämättömään raivoon, joka esiintyy vanhemmissa hiekkakimppuissa, kuten All For The Money hänen vuoden 1994 sooloesittelystään, Me tulemme vankina, tai Hood Took Me Under Comptonin Most Wantedin 1992 klassikosta Musiikkia Drivebyyn .
Sieltä Eiht vie kuuntelijan villille ratsastukselle Comptonin eläintarha, missä hän räpyttää, raha on suunnitelma, joten kaksinkertaisen nopeammin / ajattelen sitä ja haluan sen / paska paksuuntuu ja heittää noppasi älykkäämmin / ja se on elämä joskus / seuraa ja lue rivien välillä, selkeä kutsu syvemmälle hänen näennäisesti yksinkertaisten riimiensa monimutkaisuuteen.
fat joe ft ashanti mitä rakkaus
Raivon Lady ottaa sitten ahkerasti käskyn sydänkylmään, missä entinen Death Row Records -henkilö menee kinkkua tankoihinsa hyppäämisestä. Se on alkuperäinen, perimmäinen, MC-rikollinen / kirjaimellisesti lyyrinen huippu naisista, jotka räppäävät / epäystävällinen tyytymätön konna lähetetään tänne lopettamaan sinut / Ei alitajuntaa / Annan sinulle vain tosiasioita ja annan helposti nykyisen diss kuningattaren Remy Ma juoksu hänen rahoilleen. Se on niin räjähtävä jae, että on vaikeaa olla vaatimatta häntä tulemaan eläkkeelle.
Albumin loppuessa viimeinen, Left, mukana Comptonin Most Wanted -jäsenet, erottaa väistämättömän sitoutumisensa kulttuuriin, kun taas 4 Tha OG'z Bumpy Knucklesin kanssa (yksi kolmesta Preemo-biitistä) piiskaa erehtymättömän nostalgian Golden Era -puomi-bap-tunnelman ja Premierin tarkasti sijoitettujen naarmujen ansiosta sielulliseen lyöntiin. Viimeinen kappale, You Nia’z, vie levyn hiljaa loppuun Sinatran omalla oudolla kesähymnillä (ajatella DJ Jazzy Jeffiä ja Will Smithin Summertimeä) ja Eihtin introspektiivisellä kommentilla nykyistä rapia. Emme ole vitun ya kanssa / sanoin, että nämä nigat eivät ole todellisia / Heitä sylketään mikrofonilla paska, jota emme voi tuntea, hän sylkee.
Harvoin albumin kriitikko ja muutama rikkakasvien hymni (Sittin Around Smokin ’ja Medicate with Xzibit) pysäyttävät asiat ja rehellisesti sanottuna eivät tunnu tarpeellisilta. Ehkä se on jotain, josta Eiht on voinut kasvaa, joten tavallaan se tuntuu hieman pakotetulta. Sen lisäksi, että, Mihin suuntaan Iz West kartoittaa selkeän polun muille länsirannikon legendoille seuraamaan esimerkkiä ja toimii vankkana muistutuksena rap-yhteisölle, että Eiht ei koskaan kadonnut. Hei!
